Työkassi valmiina, jännittää kuin ekaluokkalaista. Suuntaan kohti uutta työpaikkaa, kohti tuntematonta.
Perehdytys on lakisääteistä. Sen tulisi olla
suunnitelmallista. Perehdytykseen tulisi varata riittävästi aikaa ja
perehdytysmateriaalin tulisi olla ajantasaista. Perehdytyksestä vastaa
työnantaja. Usein siitä käytännössä vastaa lähiesihenkilö sekä nimetty
työntekijä perehdytettävän tiimistä/lähellä työskentelevistä työkavereista.
Jäin viime syksynä omasta erityisluokanopettajan tehtävästä
äitiyslomalle ja vanhempainvapaalle. Sain tehdä lukuvuoden alusta 9 viikkoa
työtäni ennen vapaille jäämistä. Pohdin, miten voin varmistua siitä, että
sijainen saisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat haastavan työtehtävän hoitamiseksi.
Halusin tehdä pedagogiset paperit oppilasta tietoa siirtävään kuntoon. Lisäksi
halusin tarjota sijaiselle laadukkaan perehdytyspaketin. Osa kokoamastani
paketista oli selkeästi lähiesihenkilön eli rehtorin aluetta. Työhön ja
luokkaan liittyvät käytänteet taas selkeästi minulle kuuluvaa kokonaisuutta.
Sijainen kävi havainnoimassa opetustani luokassani. Tämä
ohjasi häntä seuraamaan oppilaita ja luokan käytänteitä. Tätä kautta pääsimme
hyvin keskustelun alkuun ja perustehtävän äärelle. Oli helppoa keskustella ja
siirtää tietoa, kun oli yhteinen kosketuspinta keskusteltavaan aiheeseen.
Perehdytyksen tulisi antaa avaimet työelämään juuri siinä
yksikössä, jonne perehdytettävä on saapunut. Tärkeää on kertoa käytänteistä,
tutustuttaa henkilö työyhteisöön, työyhteisön pelisääntöihin ja esitellä tilat.
Perehdytys kirkastaa parhaimmillaan perustehtävää ja sen kautta välittyy tieto
siitä, mitä perehdytettävältä odotetaan työhön liittyen. Mikä on työn tavoite?
Ja miten tavoitteeseen pääsemistä tuetaan esihenkilön ja työyhteisön avulla?
Tärkeää on viestiä tiedottamisen kanavista, turvallisuusasioista, työvälineistä
ja niiden käytöstä sekä työsuojelullisista että työterveydellisistä asioista. Työnantajan
organisaatio on hyvä tuntea ja tietää ainakin jollakin tasolla. Työtä ohjaavat
erilaiset asiakirjat ovat tärkeitä esitellä. Opetusalalla ohjaavia asiakirjoja ovat
mm. opetussuunnitelmat. Olen julkaissut Idis 0-2, Idis 3-4 ja Idis 5-6 -kirjat,
jotka ohjaavat ops-pohjaiseen opetuksen suunnitteluun. Kirjat on jäsennelty
niin, että ne tukevat opettajan suunnittelutyötä. Idikset ovatkin hyvä tuki myös
perehdytyksen välineenä. Näihin kirjoihin pääset tutustumaan täällä.
Laadin näihin asioihin liittyen opetusalan perehdytyksessä
toimivan rungon perehdytykselle. Löydät sen tästä linkistä. Sain myös Instagramin kyselyn sekä työuraltaan nuorille opettajille esitetyn kysymyksen
kautta hyviä näkökulmia tuohon perehdytyspohjaan. Kiitos niistä havainnoista
kaikille!
Olen opetusalan työhyvinvointia pohtiessani tullut tulokseen, että hyvin hoidettu perehdytys on yksi avain onnistuneeseen työhön. Siksi siihen tulisi työyhteisöissä kiinnittää huomattavasti enemmän aikaa. Perehdytys olisi hyvä suunnitella sekä resursoida. Perehdytys vaatii aikaa niin perehdytettävältä kuin perehdyttäjältä. Mentorointi vaatii valmistautumista ja siksi se tulisi korvata myös perehdyttäjälle. Perehdytykseen käytetty panostus ei mene hukkaan vaan tulee takaisin parhaimmillaan motivoituneena, hyvinvoivana yhteisönä ja työviihtyvyytenä.

